tämä on virtuaalihevonen | | this is a SIM-game horse
Nimi: Fiktion Torvasti "Torsti"
Rotu: suomenpienhevonen Syntymäaika: 04.08.2017 (2v, satunnainen ikääntyminen) Sukupuoli: ori Säkäkorkeus: 144 cm Rekisterinumero: VH17-018-1605 |
Suomenhevosten laatuarvostelu 20.09.2017
5,6 + 9,5 + 7 + 4,8 = 26,9 SV-II
5,6 + 9,5 + 7 + 4,8 = 26,9 SV-II
© kasvattaja
Luonnekuvaus
Torsti on pieni hevonen, mutta sillä on suuri persoona. Pikkuori on varsin nokkela tapaus, ja sen kanssa saakin olla erittäin tarkkana, mikäli mielii selvitä edes yhdestä päivästä ilman kavionmuotoista mustelmaa ahterissa. Huumorintajuisimmat sekä pitkäpinnaisimmat ihmiset voivat jopa pitää pohjimmiltaan ihan herttaisesta Torstista, mutta suurimalle osalle kaksilahkeisista piensuokki tarjoaa vain harmaita hiuksia.
Hoitotoiminpiteiden aikana Torstia sietää vähän varoa. Sen karsinan edustalla ei pörrää pienintäkään fanirypästä, mikä kertoo paljon orin hoidettavuudesta. Eihän hämäävän suloinen pojankoltiainen ole mistään näkökulmasta katsottuna ilkeä, mutta sillä on paljon pilkettä silmäkulmassa, joka näyttäytyy esimerkiksi takinhelmojen näykkimisenä sekä liikuskelulla satulaa laittaessa. Välistä Torsti saattaa yrittää isotella huitomalla etusillaan, mutta pieni äänen korottaminen saa suokin aisoihin. Jalat ovat muutenkin orille herkkä paikka, takakavioita putsatessa saa nimittäin herkästi kivuliaan muiston takapuoleensa, mutta eihän Torstille voi mitenkään olla vihainen konnankoukkujen jälkeen - sen antennin tavoin venkslaavia korvia ei voi vastustaa samettista turpaa enempää.
Torsti on yllättävän hankala ratsastaa. Ei, ori ei todellakaan kirnua ratsastajaansa ympäri kenttää, mutta se taipuisa ja miellyttämishaluinen Torsti ei ole ihan kivenheiton päässä. Onhan se lahjakas koulupuolella lennokkaine liikkeineen, mutta ihan kuka tahansa ei saa sitä täysin avuille - aina Torsti löytää jonkun keinon luikerrella pois ratsastajan pohkeiden välistä. Juuri sen vuoksi ori on aika mielenkiintoinen ratsastettava, ainakin se on hirmuisen palkitseva. Kun sitä osaa ratsastaa napakasti eteen ja notkeaksi kyljistään, kuoriutuu vähän jäykästä Torstista herkkä ja edestä kevyt kouluponi. Se on siis todellinen helmi, vaikkei aina siltä tunnukaan.
Estepuolella Torsti ei oikein loista. Se on kyllä rohkea, eikä kyttää erikoisimpiakaan hökkeleitä, jotka eivät edes muistuta estettä, mutta ori on hankala saada hyppäämään tosissaan. Torsti lähtee hyppyyn helposti joko aivan liian kaukaa tai vaihtoehtoisesti aivan liian läheltä, jonka vuoksi puomit kolisevat usein. Se on kuitenkin miellyttävä ratsastettava esteiden välissä. Ori hakee spontaanisti pitkää, mutta ahkeraa laukkaa radalla, joten on ihme, ettei se pärjää itse esteillä sen kummemmin.
Torsti kyllä menee traileriin erittäin nätisti, mutta matkustaa parhaiten isommassa hevosautossa. Ori on useamman kerran kolhinut itseänsä säätäessään omiaan kopissa, mutta rekassa se osaa olla hevosiksi. Kilpailupaikoilla Torstilla on iso tarve näyttää olevansa ori. Se huutelee haikeasti tammoille, uhittelee muille oreille ja esittelee innoissaan kaikkia osaamiansa liikkeitä steppailusta pään holtittomaan viskelyyn. Onneksi Torsti on kuitenkin lähes kuin kotonaan verryttelyssä ja radalla, kunhan ratsastaja muistaa pitää sen mielenkiinnon ulkopuolelta tulevien häriöntekijöiden sijaan työnteossa.
Hoitotoiminpiteiden aikana Torstia sietää vähän varoa. Sen karsinan edustalla ei pörrää pienintäkään fanirypästä, mikä kertoo paljon orin hoidettavuudesta. Eihän hämäävän suloinen pojankoltiainen ole mistään näkökulmasta katsottuna ilkeä, mutta sillä on paljon pilkettä silmäkulmassa, joka näyttäytyy esimerkiksi takinhelmojen näykkimisenä sekä liikuskelulla satulaa laittaessa. Välistä Torsti saattaa yrittää isotella huitomalla etusillaan, mutta pieni äänen korottaminen saa suokin aisoihin. Jalat ovat muutenkin orille herkkä paikka, takakavioita putsatessa saa nimittäin herkästi kivuliaan muiston takapuoleensa, mutta eihän Torstille voi mitenkään olla vihainen konnankoukkujen jälkeen - sen antennin tavoin venkslaavia korvia ei voi vastustaa samettista turpaa enempää.
Torsti on yllättävän hankala ratsastaa. Ei, ori ei todellakaan kirnua ratsastajaansa ympäri kenttää, mutta se taipuisa ja miellyttämishaluinen Torsti ei ole ihan kivenheiton päässä. Onhan se lahjakas koulupuolella lennokkaine liikkeineen, mutta ihan kuka tahansa ei saa sitä täysin avuille - aina Torsti löytää jonkun keinon luikerrella pois ratsastajan pohkeiden välistä. Juuri sen vuoksi ori on aika mielenkiintoinen ratsastettava, ainakin se on hirmuisen palkitseva. Kun sitä osaa ratsastaa napakasti eteen ja notkeaksi kyljistään, kuoriutuu vähän jäykästä Torstista herkkä ja edestä kevyt kouluponi. Se on siis todellinen helmi, vaikkei aina siltä tunnukaan.
Estepuolella Torsti ei oikein loista. Se on kyllä rohkea, eikä kyttää erikoisimpiakaan hökkeleitä, jotka eivät edes muistuta estettä, mutta ori on hankala saada hyppäämään tosissaan. Torsti lähtee hyppyyn helposti joko aivan liian kaukaa tai vaihtoehtoisesti aivan liian läheltä, jonka vuoksi puomit kolisevat usein. Se on kuitenkin miellyttävä ratsastettava esteiden välissä. Ori hakee spontaanisti pitkää, mutta ahkeraa laukkaa radalla, joten on ihme, ettei se pärjää itse esteillä sen kummemmin.
Torsti kyllä menee traileriin erittäin nätisti, mutta matkustaa parhaiten isommassa hevosautossa. Ori on useamman kerran kolhinut itseänsä säätäessään omiaan kopissa, mutta rekassa se osaa olla hevosiksi. Kilpailupaikoilla Torstilla on iso tarve näyttää olevansa ori. Se huutelee haikeasti tammoille, uhittelee muille oreille ja esittelee innoissaan kaikkia osaamiansa liikkeitä steppailusta pään holtittomaan viskelyyn. Onneksi Torsti on kuitenkin lähes kuin kotonaan verryttelyssä ja radalla, kunhan ratsastaja muistaa pitää sen mielenkiinnon ulkopuolelta tulevien häriöntekijöiden sijaan työnteossa.